Huomenta, Suomi! Hyvin pyyhkii!
01.07.2020
Kuluvan kevään poikkeustilanne on saanut monet työn haarat muuttamaan suuntaansa, kuten hankintapuolen asiakaskäynnit ja ovelta ovelle myynnin. Mutta asennus- ja huoltokuviot jatkavat samaa rataa!
Huoltotoiminta on nykyisin kasvava ja merkittävä osa yrityksemme toimintaa, joka kehittyy jatkuvasti. Jos nyt ollaan sen osalla kiireisiä, niin tulevaisuudessa toivon mukaan entistä enemmän!
Tämänkertaiset seikkailut aloitettiin äänieriö asennuksella Kittilän terveyskeskukseen. Tällä saralla onkin viime vuosina pitänyt kiirettä, sillä tämä on jo 3 vuoden sisään 20. eriöasennus miesmuistiin (voi olla jopa 21…). Kapteeni Kervinen ja Perämies Paukkunen (Virman luottoeriöapuri) pisti siis keulan kohti Kittilää ja kisattiin kumpi kerkiää pinnalle ensin, eriö vai tulvahuippu. Miehistö pääsi koronan autioittaman rantatiereitin perille miltei ilman vastoinkäymisiä. Täysin epäotollinen ajokellonaika vaikeutti merimiesten nälänhätää, mutta onneksi Pellon paikallinen kebabravintola pelasti miehet nääntymiseltä. Perille päästään ja pää pehkuihin ennen aamunkoittoa. Toki pieni iltakävely oli paikallaan, jossa selvisi, että nuoriso pitää urheasti Kittilän hengissä ja vähintäänkin hereillä läpi jokaisen yön. Paikallisen amisringin autolukumäärä oli tasaisesti 9. Aamulla painetaan noudettu korona-aamiainen naamariin ja nokka kohti paikallista terveyskeskusta. Täältä saadaan ohjeet, mihin koppi laitellaan pystyyn ja sitten ei kun odottamaan eriön saapumista. Kopin lava on yleensä noin 500-1200 kiloinen, joten hommaa riitti jo pelkässä purussa, joka tällä erää suoritettiin ulkona rajallisten tilojen vuoksi. Välissä nälänhädän pelasti jälleen paikallinen kebabravintola. Eväiden jälkeen elementti kerrallaan saatiin roudattua eriö yläkertaan nauttimaan ansaittuja käyttöpäiviä. Noin 4 h operaatiosta selvitään kunnialla ilman takaiskuja ja ”avaimet käteen” tyytyväiselle asiakkaalle päivän päätteeksi. Lopuksi kamat kasaan ja kohti Oulua. Tällä kertaa ajon suoritti Perämies Paukkunen ja päästiinkin kertaistumalta kotiin omaan pehmoiseen sänkyyn.
Asennus- ja huoltoretket saivat jatkoa kesäkuun alussa, kun rajoitukset olivat hieman jo hellittäneet. Tällä erää tilanne oli Han Solo -mallia eli Kapteeni Kervinen veti myös perämiehen roolia kaikkien muidenkin roolien lisäksi. Monitoimimies, etten sanoisi. Nokka tärähti alkuun kohti Kotkaa, jossa odotti lämpösäteilijöiden asennus. Näidenkin jalansija on meillä Suomen saralla erittäin vankka noin 100 myydyllä laitteella. Pitkähkö ajomatka sai sopusijamaiset toiminnat aikaiseksi, joten samaan reissuun oli tiedossa käynti Helsingissä ja Tampereella. Kotkaan saavuttua ukko unille ja valmistautumaan henkisesti ensimmäiseen koitokseen. Kotkan uuteen sairaalan saavutaan suoraan pelipakoille, joten pelit ja vehkeet on helppo kuljettaa kohteeseen. Neljän laitteen asennus vie noin 4 h aikaa, jossa välissä myös laitteen käyttökoulutus henkilökunnalle ja laitteiden käyttöönottotarkastus. Lopuksi katselmus mitä saatu aikaan, kättä päälle, ja evästä rinnan alle. Riston Rämä Oy tarjosi tällä kertaa mieheen välillä puhtia.
Kotkan jälkeen suuntaus kohti Nordean Helsingin pääkonttoria, jossa odottaa kahden deffan eli sydäniskurin huoltotoimenpiteet. Näiden saralla olemme kohtuullisen vastikään tulleet markkinoille, mutta erittäin hyvällä höyryllä. Yksi kasvavimmista ja yleistyvimmistä turvalaitteista, jonka soisi olla kaikissa julkisissa tiloissa ja yrityksissä! Konttoriin päästään ajallaan ja lähes tyhjän konttorin valtaa tunniksi kovaääninen kuopiolaismies, joka vaatii tarkistamaan hengityksen ja soittamaan hätänumeroon toistuvalla syklillä. Onneksi tällä kertaa selvittiin vain kuuntelemalla ja konttoriin väliaikaisesti eksymisellä. Olen huoltomies, en suunnistaja.
Päivä pulkassa ja siitä ansaitusti käymään paikallisen ystävän kanssa lataamassa ukko sosiaalisella pizzatuokiolla. Huomaamatta kuinka kaunis myös meidän oma pääkaupunki kesäisin on. 😊
Aamulla tilanne jatkuu HUS-naistenklinikan äidinmaidonanalysaattorin vuosihuollolla. Yleistyvä laboratorioväline, joka löytyy jo viidestä äidinmaitokeittiöstä ympäri Suomen. Huollon jälkeen pikainen lounas kiduksiin ja nokka kohti Keilaniemeä, jossa kohteena Keilaniemen torni, nykyisellään Accountor Tower. Komean rakennuksen uumeniin oli myös löytänyt tiensä meidän edustama deffa, joka vaati vuosihuoltoa. Deffa eloon ja pienten yläkerroksen maisemahetkien jälkeen reppu taas selkään ja kohti Tamperetta. Tays:in uudistuneisiin tiloihin on myös vastikään hankittu äidinmaidonanalysaattori, jonka vuosihuollon aika oli. Tästä selvittiin myös ilman mutkia ja matkamiehen tie olisi näyttävä takaisin Ouluun kapteenin rakkaaseen kotikylään. Toki ilta oli jo alkanut, kun matka alkoi, mutta nimeltä mainitsematon huoltoasema (sanotaan vaikka tarinan kannalta ABC) saa mieheen uutta virtaa polkimien käskyyn ja ilta-auringon osoittama pikitie valuu tasaisesti kankkujen alla. Tällä kertaa lähes loputtomien pitkä-merkittyjen rekkajonojen jälkeen kotona oltiin noin puoli 12 aikaan illalla. Vaikka reissu päättyikin siihen, aamulla oma työpöytä olikin jo täyttynyt seuraavista huoltotehtävistä. Mutta se jos mikä sai taas miehen liikkeeseen!
Tähän on hyvä lopettaa tällä erää ja todeta, että mies voi olla pois tiestä muttei tie pois miehestä.
Rakkain rekkamiesterveisin,
Kalle